Painokoneesta ulos tuleva arkki ei useinkaan ole vielä valmis painotuote.
Esitteen sivut pitää taittaa ja ehkä nitoa. Paksuun korttiin tarvitaan siisti taite. Ohjekirjan pitää pysyä käytössä auki. Ruokalistan pinnan pitää kestää jatkuvaa käsittelyä.
Näitä painamisen jälkeisiä työvaiheita kutsutaan jälkikäsittelyksi.
Jälkikäsittely ei ole pelkkä tuotannon viimeinen tekninen vaihe. Se ratkaisee, miltä tuote näyttää, miten se toimii ja kuinka hyvin se kestää käyttöä. Siksi se pitäisi huomioida jo ennen kuin aineisto on valmis.
Mitä jälkikäsittely tarkoittaa?
Jälkikäsittelyyn kuuluvat kaikki työvaiheet, joilla painetusta arkista tehdään valmis tuote. Niitä ovat esimerkiksi leikkaaminen, nuuttaaminen, taittaminen, stanssaus, sidonta, laminointi, foliointi ja monet muut viimeistelyt.
Osa työvaiheista tekee tuotteesta toimivan. Ilman leikkaamista ja taittamista esite jäisi arkiksi. Osa suojaa tuotetta tai pidentää sen käyttöikää. Osa tuo siihen halutun muodon, pinnan tai muun visuaalisen yksityiskohdan.
Usein samassa tuotteessa tarvitaan useita jälkikäsittelyvaiheita. Työvaiheiden järjestys vaikuttaa siihen, miten tuote voidaan valmistaa.
Nuuttaus tekee taitoksesta hallitun
Ohut paperi voidaan usein taittaa ilman erillistä valmistelua. Kun materiaali paksunee, taitos alkaa vaatia enemmän hallintaa.
Nuuttaus on paperiin tai kartonkiin puristettava ura. Se ohjaa materiaalin taittumaan suunnitellusta kohdasta ja auttaa estämään pinnan rikkoutumista.
Nuuttausta tarvitaan esimerkiksi:
- taitettavissa korteissa ja kutsuissa
- paksusta paperista tehdyissä esitteissä
- julkaisujen kansissa
- kansioissa ja taskuissa
- pakkauksissa ja muissa rakenteellisissa tuotteissa.
Nuuttaus ei ole sama asia kuin perforointi. Nuuttaus ohjaa taitosta, mutta ei riko materiaalia katkoviivaksi. Perforointi taas helpottaa osan repäisemistä irti.
Paperin kuitusuunta vaikuttaa taitokseen
Paperi koostuu kuiduista, jotka asettuvat valmistuksessa pääosin tiettyyn suuntaan. Materiaali taittuu yleensä siisteimmin kuitujen suuntaisesti.
Jos paksu paperi taitetaan kuitusuuntaa vastaan, se vastustaa taitosta enemmän ja pinta voi murtua helpommin. Painoväri saattaa korostaa murtumista erityisesti tummissa, taitoksen yli jatkuvissa väripinnoissa.
Nuuttaus auttaa, mutta materiaalin koko, kuitusuunta ja taitokset kannattaa silti suunnitella yhdessä. Joskus suunnitelmaa tai painoarkin suuntaa pitää muuttaa parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi.
Taittotapa vaikuttaa esitteen rakenteeseen
Yksinkertainen puoliksi taitettu esite on rakenteeltaan erilainen kuin haitari-, ikkuna- tai rullataitto.
Taittotapa vaikuttaa siihen, missä järjestyksessä lukija näkee sisällön ja kuinka leveitä eri paneelien pitää olla. Esimerkiksi sisään taittuva osa voidaan joutua tekemään hieman muita kapeammaksi, jotta tuote sulkeutuu siististi.
Taitettavan tuotteen aineistoa ei siksi kannata rakentaa vain samankokoisista ruuduista ilman tuotantorakenteen tarkistamista. Painolta voi pyytää oikeilla mitoilla tehdyn aineistopohjan ennen suunnittelun aloittamista.
Sidontatapa valitaan käyttötarkoituksen mukaan
Sidonta kokoaa sivut julkaisuksi. Valintaan vaikuttavat erityisesti sivumäärä, paperin paksuus, käyttö ja haluttu vaikutelma.
Hakasnidonta
Hakasidonnassa eli stiftauksessa taitetut arkit kiinnitetään selästä metallihakasten avulla. Se on selkeä ja kustannustehokas ratkaisu suhteellisen ohuisiin esitteisiin, ohjelmiin ja lehtisiin.
Koska arkit taitetaan sisäkkäin, julkaisun sivumäärän pitää yleensä sopia rakenteeseen. Myös paperin paksuus rajoittaa sitä, kuinka paksu julkaisu voidaan nitoa siististi.
Liimasidonta
Liimasidonnassa sivut kiinnitetään selästään liimalla ja niiden ympärille liitetään kansi. Lopputulos muistuttaa pehmeäkantista kirjaa ja sopii paksumpiin julkaisuihin, raportteihin, katalogeihin ja kirjoihin.
Liimaselkä tarvitsee riittävästi paksuutta. Hyvin ohueen julkaisuun se ei yleensä ole luonteva ratkaisu. Myös tekstien ja kuvien sijoittelussa pitää huomioida, ettei tärkeää sisältöä jää liian lähelle selkää.
Kierresidonta
Kierre- tai Wire-O-sidonnassa sivut rei’itetään ja yhdistetään metallisella tai muovisella sidontaelementillä. Julkaisu avautuu tasaisesti ja voi pysyä pöydällä auki.
Se sopii hyvin esimerkiksi käyttöohjeisiin, kalentereihin, koulutusmateriaaleihin, työkirjoihin ja muihin aineistoihin, joita käytetään aktiivisesti.
Kierresidonnan vaatima tila pitää jättää aineiston reunaan. Tekstiä ja muita tärkeitä elementtejä ei sijoiteta liian lähelle rei’itystä.
Laminointi suojaa ja muuttaa pinnan tuntua
Laminoinnissa painetun pinnan päälle kiinnitetään ohut kalvo. Sen tehtävä voi olla tuotteen suojaaminen, ulkonäön muuttaminen tai molemmat.
Laminointi voi parantaa pinnan kestävyyttä esimerkiksi kosteutta, likaa, naarmuja ja toistuvaa käsittelyä vastaan. Se ei kuitenkaan tee mistä tahansa paperituotteesta täysin vedenpitävää. Reunat, taitokset ja tuotteen rakenne vaikuttavat edelleen kestävyyteen.
Laminointi sopii esimerkiksi:
- ruokalistoihin ja hinnastoihin
- usein käsiteltäviin ohjeisiin ja kortteihin
- kansiin ja pakkauksiin
- käyntikortteihin
- myynti- ja esitemateriaaleihin, joiden pitää kestää kuljetusta
Kiiltävä, matta vai soft touch?
Kiiltävä laminointi heijastaa valoa ja voi tehdä väreistä voimakkaamman näköisiä. Se toimii tuotteissa, joissa halutaan kirkas ja näyttävä pinta.
Mattalaminointi vähentää heijastuksia ja tekee ilmeestä rauhallisemman. Tummissa sävyissä matta pinta voi kuitenkin näyttää sormenjälkiä tai hankaumia eri tavalla kuin kiiltävä pinta.
Soft touch -laminointi on mattamainen, mutta sen erityinen ominaisuus on pehmeä, samettimainen tuntu. Sitä käytetään usein tuotteissa, joiden halutaan tuntuvan kädessä tavallista arvokkaammilta.
Pinnan valinta ei ole pelkkä makuasia. Tuotteen käyttö, valaistus, värit, käsittely ja mahdolliset muut viimeistelyt vaikuttavat siihen, mikä vaihtoehto toimii.
Jälkikäsittely vaikuttaa painoaineistoon
Nuuttaus, taitto, sidonta ja laminointi pitää huomioida jo aineistossa.
Taitosten kohdalle ei kannata sijoittaa pientä tekstiä tai muuta tarkasti kohdistuvaa sisältöä ilman riittävää suunnittelua. Liimasidonnassa sisämarginaali tarvitsee tilaa. Kierresidonnassa rei’itys vie osan reunasta. Laminointi ja sen jälkeiset työvaiheet voivat asettaa omia vaatimuksiaan materiaaleille ja yksityiskohdille.
Jos tuotteessa yhdistetään useita viimeistelyjä, niiden yhteensopivuus pitää varmistaa. Kaikki laminointikalvot, painovärit, foliot, liimat ja materiaalit eivät käyttäydy samalla tavalla.
Painolta kannattaa pyytää ennen aineiston viimeistelyä:
- tuotteen tarkat mitat
- taitto- ja nuuttauslinjat
- sidonnan vaatimat marginaalit
- mahdollinen stanssi- tai muu tuotantopohja
- ohjeet erikoisvärien ja viimeistelyalueiden merkitsemiseen.
Hyvä jälkikäsittely alkaa kysymyksestä: miten tuotetta käytetään?
Jälkikäsittelyä ei pitäisi valita vain sen perusteella, mikä näyttää kuvassa hienolta.
Ensin kannattaa kysyä:
- Kuinka usein tuotetta käsitellään?
- Pitääkö sen pysyä avattuna?
- Kuljetetaanko tai postitetaanko sitä?
- Altistuuko se kosteudelle, lialle tai naarmuille?
- Pitääkö siihen voida kirjoittaa?
- Onko tärkeintä edullisuus, pitkä käyttöikä vai tavallista arvokkaampi vaikutelma?
Kun käyttötarkoitus on tiedossa, voidaan valita oikea paperi, rakenne, sidonta ja pintakäsittely.
Asiakkaan tai suunnittelijan ei tarvitse päättää kaikkea yksin. Jos mielessäsi on taitettava kortti, esite, julkaisu tai paljon käsittelyä kestävä painotuote, ota meidät mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Autamme rakentamaan tuotteesta sellaisen, että se näyttää hyvältä ja toimii oikeassa käytössä.
Jari Ilvesviita
Ilves-Print
Sinä suunnittelet, me painamme.