Kun painoaineisto näyttää näytöllä valmiilta, tekee mieli lähettää PDF saman tien painoon.
Usein se myös onnistuu.
Mutta moni painotuotteen lopputulokseen vaikuttava asia ei näy tavallisessa näytön
esikatselussa. Väärä paperivalinta voi muuttaa koko tuotteen tunnelman. Näytöllä kirkkaalta
näyttävä väri voi painettuna olla hillitympi. Puuttuva leikkuuvara voi jättää tuotteen reunaan
valkoisen viivan.
Nämä eivät ole vain painotalon teknisiä yksityiskohtia. Ne vaikuttavat siihen, miltä valmis tuote
näyttää, tuntuu ja toimii.
Tässä kolme tärkeintä asiaa, jotka kannattaa huomioida ennen painoaineiston lähettämistä –
sekä muutama käytännön tarkistus, joilla vältytään tavallisimmilta yllätyksiltä.
1. Paperi on osa suunnittelua
Paperi mielletään helposti viimeiseksi valinnaksi: suunnitelma tehdään ensin ja sen jälkeen
päätetään, mille materiaalille se painetaan.
Minusta järjestys kannattaa usein kääntää toisinpäin.
Paperin paksuus, sävy, pinta ja jäykkyys vaikuttavat siihen, millainen suunnitelma toimii. Hyvin
pelkistetty typografia voi näyttää upealta strukturoidulla tai paksulla päällystämättömällä
paperilla. Runsas valokuva-aineisto voi puolestaan hyötyä sileästä pinnasta, joka toistaa
yksityiskohdat ja värit tarkasti.
Paperin valintaan vaikuttaa myös käyttötarkoitus.
Esitteen pitää ehkä taittua siististi. Postitettavan tuotteen paino vaikuttaa kustannuksiin. Kortin
pitää kestää käsittelyä. Pakkauksen tai tuotelapun täytyy toimia osana tuotetta. Jos materiaalille
kirjoitetaan käsin, pinnan pitää ottaa kynän jälki vastaan.
Paksuin vaihtoehto ei siis ole automaattisesti paras. Oikea paperi on sellainen, joka tukee
tuotteen tarkoitusta ja haluttua vaikutelmaa.
Päällystetty vai päällystämätön paperi?
Päällystetty paperi on pinnaltaan sileämpi. Se toistaa yleensä kuvat, pienet yksityiskohdat ja
voimakkaat värit tarkasti. Pinta voi olla kiiltävä, puolihimmeä tai mattamainen.
Päällystämätön paperi tuntuu usein luonnollisemmalta ja pehmeämmältä. Painoväri imeytyy
siihen eri tavalla, joten värit voivat näyttää hillitymmiltä. Se sopii hyvin esimerkiksi typografisiin
töihin, kutsuihin, julkaisuihin ja brändeille, jotka tavoittelevat luonnollista tai käsintehtyä
vaikutelmaa.
Lisäksi on erilaisia struktuuri-, kierrätys- ja erikoispapereita. Niissä itse pinta on niin näkyvä osa
kokonaisuutta, että paperimalli kannattaa nähdä ja tuntea ennen päätöstä.
Myös paperin oma sävy vaikuttaa väreihin. Kirkkaanvalkoinen, luonnonvalkoinen ja värillinen
kartonki eivät anna samalle painovärille täysin samanlaista lähtökohtaa.
2. Näyttö ja painotuote muodostavat värit eri tavalla
Tietokoneen, tabletin ja puhelimen näytöllä värit muodostetaan valosta. Tavallisin värimalli on
RGB eli punainen, vihreä ja sininen valo.
Painamisessa lähtökohta on toinen. Paperi ei loista valoa, vaan ympäristön valo heijastuu sen
pinnasta. Tavallisessa neliväripainatuksessa sävyt muodostetaan syaanista, magentasta,
keltaisesta ja mustasta eli CMYK-väreistä.
RGB pystyy näyttämään joitakin hyvin kirkkaita ja voimakkaita sävyjä, joita ei voi toistaa
samanlaisina tavallisella CMYK-painatuksella. Esimerkiksi osa kirkkaista vihreistä, sinisistä ja
neonmaisista väreistä muuttuu painettaessa hillitymmäksi.
Myös näyttö voi johtaa harhaan. Jos sen kirkkaus on hyvin korkealla, kuva näyttää näytöllä
valoisammalta kuin paperilla. Kahdella eri näytöllä sama aineisto voi näyttää erilaiselta.
Siksi painoväriä ei kannata arvioida vain oman kannettavan tietokoneen näytöltä.
PMS, CMYK vai RGB?
PMS-väriä käytetään perinteisesti offset- ja silkkipainossa, kun painovärit sekoitetaan käsin. Silloin värit voidaan valita Pantone värikartasta. Digipainokoneet sen sijaan muodostavat värit tulostamalla rasteripisteitä jauhemusteista. Tulostamiseen käytetään nelivärijärjestelmää eli CMYK– värejä.
Kun aineisto on suunniteltu PMS värejä käyttämällä, digipainokone muuntaa ne cmyk väreiksi. Suurimmaksi osaksi muunnos onnistuu, mutta osa väreistä jää väriavaruuden ulkopuolelle. Esim kirkkaat neonvärit, sininen ja oranssi sekä kulta ovat haasteellisia painaa digikoneella samanväriseksi kuin Pantone viuhkassa. RGB väri on tarkoitettu näyttöruuduille. Kun kuvat ja tekstit tulevat esim. nettisivuille käytetään RGB värejä. Fineart tulostimet kuten (Epson sc 9500 pro) käyttävät useita eri värejä tulostamiseen. Kun tulostimessa värejä on esim.12 kpl neljän sijaan väriavaruus on huomattavasti tarkempi. Nämä tulostimet käyttävät paremmin RGB värejä. Kun siis tulostat huippulaatuisia valokuvia, käytä sRGB väriprofiilia.
Paperilaatu vaikuttaa myös värien toistuvuuteen. Mattapaperi toistaa värit eri tavalla kuin kiiltävä.
Jos värintoisto on työssä kriittistä, siitä kannattaa kertoa painolle ennen tuotantoa. Tarvittaessa
voidaan tarkastella värimallia tai tehdä vedos.
3. Leikkuuvara ja turva-alue estävät reunavirheet
Painotuotteet painetaan yleensä suuremmalle arkille ja leikataan vasta sen jälkeen lopulliseen
kokoonsa.
Leikkuussa on aina pieni sallittu kohdistusvaihtelu. Siksi reunaan asti jatkuvan kuvan,
väripinnan tai muun taustan pitää ulottua hieman lopullisen koon yli.
Tätä ylimenevää aluetta kutsutaan leikkuuvaraksi.
Jos tausta loppuu aineistossa täsmälleen leikkauslinjaan, pienikin leikkuun vaihtelu voi jättää
valmiin tuotteen reunaan kapean valkoisen viivan. Leikkuuvara varmistaa, että tausta jatkuu
varmasti reunaan asti.
Leikkuuvaran tavallinen mitta on usein muutama millimetri, mutta oikea määrä kannattaa
tarkistaa painolta ja tuotekohtaisesta ohjeesta.
Turva-alue toimii toiseen suuntaan. Tekstit, logot, sivunumerot ja muut tärkeät elementit
pidetään riittävän kaukana leikkauslinjasta. Näin ne eivät leikkaannu eivätkä näytä valmiissa
tuotteessa liian ahtailta.
Yksinkertainen muistisääntö on:
- taustat ja reunaan ulottuvat kuvat jatkuvat leikkauslinjan yli
- tärkeä sisältö pysyy turvallisesti leikkauslinjan sisäpuolella.
Tarkista myös kuvat ja niiden tarkkuus
Kuvan pitää sisältää riittävästi pikseleitä siihen kokoon, jossa se painetaan.
Verkkosivulta tai sosiaalisesta mediasta tallennettu kuva voi näyttää puhelimen näytöllä hyvältä,
mutta sen tarkkuus ei välttämättä riitä esitteeseen tai julisteeseen. Suurentaminen ei tuo kuvaan
takaisin yksityiskohtia, joita alkuperäisessä tiedostossa ei ole.
Kuvan riittävyys riippuu painokoosta ja katseluetäisyydestä. Pientä painotuotetta katsotaan
läheltä, joten siltä vaaditaan enemmän tarkkuutta suhteessa kokoon. Suurta julistetta katsotaan
usein kauempaa.
Toimita aina mahdollisimman alkuperäinen ja laadukas kuvatiedosto. Jos olet epävarma,
voimme tarkistaa, mihin kokoon kuva soveltuu.
Varmista koko, sivut ja taitokset
Painoaineiston sivukoon pitäisi vastata valmiin tuotteen kokoa leikkuuvaroja lukuun ottamatta.
Jos kyseessä on taitettava esite, kansi, kortti tai muu rakenteellinen tuote, taitosten paikat ja
paneelien mitat pitää huomioida suunnittelussa. Kaikki osat eivät välttämättä ole täsmälleen
samanlevyisiä, jos yksi sivu taittuu toisen sisään.
Monisivuisessa julkaisussa kannattaa tarkistaa myös:
- ovatko kaikki sivut mukana
- ovatko sivut oikeassa järjestyksessä
- onko sivumäärä sidontatapaan sopiva
- ovatko tyhjiksi tarkoitetut sivut todella mukana aineistossa.
Painotalo tekee tuotannollisen asemoinnin, joten yksittäiset sivut toimitetaan tavallisesti
oikeassa lukujärjestyksessä eikä itse koottuina painoarkeiksi – ellei toisin ole sovittu.
Huolehdi fonteista ja mustasta tekstistä
Jos painoon toimitetaan valmis PDF, fonttien pitää olla sisällytettyinä tiedostoon tai tekstit
voidaan tarvittaessa muuttaa vektorigrafiikaksi. Muuten puuttuva fontti voi korvautua toisella ja
muuttaa tekstin ulkoasua tai rivittymistä.
Pienessä mustassa leipätekstissä käytetään yleensä pelkkää mustaa painoväriä. Jos pieni
teksti muodostuu kaikista neljästä CMYK-väristä, vähäinenkin värien kohdistusvaihtelu voi tehdä
siitä epäterävän näköistä.
Suurissa mustissa pinnoissa voidaan käyttää erilaista väriyhdistelmää syvemmän mustan
aikaansaamiseksi. Sopiva määritys riippuu painomenetelmästä, joten se kannattaa tarkistaa
painolta.
Lähetä mieluiten painovalmis PDF
Painovalmis PDF kokoaa kuvat, tekstit, värit ja taiton yhteen tiedostoon. Se vähentää riskiä, että
asettelu muuttuu tiedoston avaamisen yhteydessä.
Ennen PDF:n lähettämistä tarkista ainakin:
- lopullinen sivukoko
- leikkuuvarat
- kuvien tarkkuus
- väriasetukset
- sivumäärä ja järjestys
- fonttien sisällytys
- että viimeisin korjattu versio on varmasti mukana.
Pelkkä tiedostonimi “lopullinen_uusi_viimeinen_2.pdf” ei aina kerro, mikä versio on oikea.
Selkeä nimi, versionumero ja päiväys helpottavat sekä tilaajaa että painoa
Erikoistekniikat pitää huomioida aineistossa erikseen
Foliointi, preeglaus, kohopaino, stanssaus, valkoinen painoväri ja muut erikoistekniikat
tarvitsevat tavallisesti omat selkeästi määritellyt elementtinsä tai erilliset aineistot.
Esimerkiksi stanssiviiva ei saa sekoittua painettavaan grafiikkaan. Folioitava alue pitää erottaa
muusta aineistosta. Hyvin pienet yksityiskohdat eivät välttämättä toimi kaikissa tekniikoissa.
Tämän vuoksi meidät kannattaa ottaa mukaan ennen kuin suunnittelija viimeistelee aineiston.
Pieni tekninen tarkistus suunnitteluvaiheessa voi säästää paljon korjaamista myöhemmin
Kysy ennen kuin arvaat
Suunnittelijan tai asiakkaan ei tarvitse tuntea kaikkia painotuotannon asetuksia ulkoa.
Paljon tärkeämpää on tietää, mitä tuotteella halutaan saada aikaan, missä sitä käytetään ja
miltä sen halutaan tuntuvan. Sen jälkeen voimme auttaa valitsemaan materiaalin,
painomenetelmän ja viimeistelyn sekä kertoa, miten aineisto kannattaa rakentaa.
Jos paperi, värit, leikkuuvarat tai aineiston tekninen toteutus mietityttävät, lähetä meille luonnos
jo ennen lopullisen PDF:n tekemistä. Katsotaan yhdessä, että idea toimii myös valmiina
painotuotteena.
Jari Ilvesviita
Ilves-Print
Sinä suunnittelet, me painamme.