Kun on ollut painoalalla pitkään, moni asia tuntuu itselle ihan tavalliselta.
Sitten asiakas tulee painolle, näkee jonkin työn pöydällä ja kysyy: “Ai, voiko tällaisiakin tehdä?”
Voi. Ja aika paljon muutakin.
Olen huomannut, että varsinkin nuorempi suunnittelija- ja asiakassukupolvi tuntee hyvin digipainamisen. Lähetetään PDF painoon ja saadaan hieno nelivärinen painotuote takaisin. Digipaino onkin nopea, hyvä ja kustannustehokas tapa tehdä esimerkiksi käyntikortteja, flyereitä, julisteita ja kutsuja.
Mutta painamisessa on paljon muitakin mahdollisuuksia.
Meillä Ilves-Printissä on käytössä sekä modernia digipainotekniikkaa että perinteisiä painomenetelmiä. Vanhat Heidelbergit tekevät edelleen töitä siinä missä uudemmatkin koneet.
Ajattelin siksi avata tässä Painotekniikka tutuksi -sarjassa vähän sitä, mitä kaikkea painossa voidaan tehdä.
Aloitetaan kolmesta tekniikasta, joilla tavallisesta painotuotteesta voidaan tehdä jotain aivan muuta.
1. Letterpress – painojäljen voi myös tuntea
Letterpress eli kohopaino on vanha painotekniikka.
Siinä painaminen ei tarkoita pelkästään värin saamista paperin pinnalle. Painolaatta puristuu kartonkiin ja jättää siihen jäljen, jonka voi nähdä ja tuntea sormella.
Tämä on ehkä helpointa ymmärtää käyntikortin avulla.
Tavallinen käyntikortti voi olla erittäin hieno. Mutta kun käteen annetaan paksulle kartongille tehty Letterpress-kortti, ensimmäinen reaktio tulee usein jo ennen kuin korttia on edes kunnolla luettu.
Kortti tuntuu erilaiselta.
Letterpress sopiikin mielestäni parhaiten töihin, joissa kaikkea ei tarvitse täyttää kuvilla ja väreillä. Yksinkertainen logo, nimi, typografia tai graafinen kuvio voi olla juuri se oikea ratkaisu.
Me teemme Letterpressillä esimerkiksi käyntikortteja ja kutsuja. Jokainen väri ja sokeanpainatus tarvitsee oman painolaatan, joten kyse ei ole samalla tavalla napin painamisesta kuin digipainossa.
Siinä on enemmän käsityötä.
Ja juuri se saa myös näkyä lopputuloksessa.
2. Folio – joskus pieni kiiltävä yksityiskohta riittää
Toinen hyvä esimerkki on foliointi.
Kulta, hopea, kupari tai ruusukulta muuttavat painotuotteen ilmettä yllättävän paljon. Koko korttia ei tarvitse päällystää kullalla. Usein hienoin lopputulos syntyy siitä, että folioidaan vain logo, nimi tai jokin pieni graafinen yksityiskohta.
Foliointia voidaan tehdä perinteisesti lämmön ja puristuksen avulla, mutta nykyään sitä voidaan tehdä myös digitaalisesti.
Digifoliointi on kiinnostava vaihtoehto erityisesti silloin, kun halutaan näyttävä lopputulos ilman perinteisen foliointilaatan kustannusta.
Tekniikoissa on omat eronsa ja myös paperi vaikuttaa siihen, mikä menetelmä kannattaa valita.
Asiakkaan ei kuitenkaan tarvitse tietää niitä etukäteen.
Paljon parempi lähtökohta on näyttää meille, mitä ollaan tekemässä ja millaista vaikutelmaa tavoitellaan. Sen jälkeen voidaan miettiä, millä tekniikalla se kannattaa toteuttaa.
3. Valkoista mustalle – kyllä, sekin onnistuu
Tämä on yksi niistä asioista, jotka tuntuvat painajasta itsestäänselviltä mutta yllättävät asiakkaan.
Voiko mustalle kartongille painaa valkoista?
Kyllä voi.
Meidän digipainokoneellamme voidaan painaa värillisille kartongeille valkoista sekä kultaisen ja hopean sävyjä.
Musta tai muu tumma kartonki ja valkoinen painatus muodostavat jo itsessään todella hienon yhdistelmän. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi käyntikorteissa, kutsuissa ja muissa tuotteissa, joissa halutaan vähän tavallisesta poikkeava ilme.
Tässä kannattaa kuitenkin huomata yksi asia.
Digitaalisesti painettu kulta ja hopea eivät ole sama asia kuin kiiltävä folio. Ne ovat hillitympiä ja satiinimaisempia. Myös valkoisella painamisessa materiaalilla ja tekniikalla on vaikutusta lopputulokseen.
Minusta nämä erot ovat ennemmin mahdollisuuksia kuin rajoitteita.
Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa tehdä hienoa korttia.
Suunnittelijan ei tarvitse tuntea painokoneita
Tämä on ehkä tärkein asia, jonka haluaisin koko sarjalla sanoa.
Suunnittelijan tai asiakkaan ei tarvitse osata painotekniikoita.
Ei tarvitse tietää, mikä on Letterpress, preeglaus, digifoliointi, reunavärjäys tai sokeanpainatus ennen kuin ottaa yhteyttä painoon.
Meidän tehtävämme on tietää.
Suunnittelijalla voi olla mielessään vain ajatus:
”Haluaisin tästä jotenkin arvokkaamman.”
”Voisiko logo tuntua paperissa?”
”Olisi hienoa saada tähän vähän kultaa.”
”Haluaisin tehdä tämän mustalle kartongille.”
Siitä voidaan lähteä liikkeelle.
Meillä on painossa myös erilaisia papereita ja malleja, joita kannattaa tulla katsomaan ja ennen kaikkea tunnustelemaan. Paperin paksuutta, pintaa tai Letterpress-painatusta on vaikea kokea tietokoneen näytöltä.
Vanhoissa tekniikoissa on paljon uusia ideoita
Painoala on muuttunut valtavasti niiden yli 30 vuoden aikana, jotka olen alalla ollut.
Digipainaminen on tuonut nopeutta, joustavuutta ja mahdollisuuden tehdä pieniä määriä järkevään hintaan. Se on hyvä asia.
Samalla osa vanhoista painotekniikoista ja niiden tuntemuksesta on vähitellen hävinnyt.
Minusta niitä ei kuitenkaan kannata museoida.
Niitä kannattaa käyttää.
Kun vanha painotekniikka yhdistetään nykyaikaiseen suunnitteluun, hyvään paperiin ja tarvittaessa digitaaliseen painamiseen, voidaan tehdä jotain sellaista, mitä tavallisella digipainotyöllä ei synny.
Siksi tulemme tässä sarjassa näyttämään lisää esimerkkejä erilaisista painotekniikoista, papereista ja viimeistelyistä.
Ei siksi, että kaikkien pitäisi opetella painoalan sanastoa.
Vaan siksi, että seuraavan kerran kun suunnittelet käyntikorttia, kutsua, esitettä tai jotain aivan muuta, tiedät vähän paremmin, mitä kaikkea on mahdollista tehdä.
Jari Ilvesviita
Sinä suunnittelet, me painamme.
